Rotterdam on yksi vuoden 2001 Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Äkkiseltään valinta tuntuu hätkähdyttävältä. Rotterdamilla on vahva satama- ja teollisuuskaupungin leima, eikä Rotterdamia ole aivan helppo mieltää kulttuuristaan tunnetuksi kaupungiksi. Rotterdamissa on maailman suurin satama, jonka läpi kulkevat teräs, sellu ja öljy, mutta se kiinnostanee enemmän sijoittajia kuin tavallista turistia. Kun viime vuoden kulttuuripääkaupunkeja olivat Helsingin lisäksi mm. Avignon, Bologna ja Praha, Rotterdam erottuu joukosta. Alankomaat on kaikenkaikkiaan tunnettu enemmän Delftin ja Goudan tapaisista pittoreskeista pikkukaupungeista tai iloisesta Amsterdamista kuin teollisuuskaupunki Rotterdamista.
Jos Rotterdamilta odottaa tuulimyllyjä tai 1600-luvun kanavanrantataloja Amsterdamin tapaan, pettyy varmasti. Kaupungin tuhoutui maan tasalle toisen maailmansodan pommituksissa ja historiallisia rakennuksia onkin hyvin vähän. Kaupungin tuhoutuminen antoi kuitenkin mahdollisuuden aloittaa kaupungin muovaamisen täysin alusta.
Arkkitehdit valtasivat kaupungin saksalaisten jälkeen. Kaupungin kaavoitusvirasto on suhtautunut hyvin ennakkoluulottomasti erilaisiin arkkitehtonisiin erikoisuuksiin. Esimerkiksi valtatien ylittävä kävelysilta ei ole mikä tahansa betonista reväisty kevyen liikenteen väylä. Kävelysillasta tuli kaupungin tunnetuin nähtävyys Kijk-Kubus, kun irti päästetty arkkitehti suunnitteli kävelysiltaa ympäröimään lähemmäs sata asuintaloa, jotka ovat muodoltaan kärjellään seisovia kuutioita. Asunnoista, joissa täytyy käyttää erikoisvalmisteisia huonekaluja omalaatuisten mittasuhteiden takia, saa nykyisin maksaa yli miljoonan.
Rotterdamia on kutsuttu Maas-joen Manhattaniksi, jonka lasinkiiltävien pilvenpiirtäjistä ja eksoottisista silloista koostuva skyline on kaupungin ylpeys. Pilvenpiirtäjäperinne ei kuitenkaan ole syntynyt sodan jälkeen, vaan Rotterdam voi ylpeillä Euroopan ensimmäisellä pilvenpiirtäjällä. 43 metriä korkea, vuonna 1898 rakennettu Witte Huis, Valkoinen talo, säästyi pommituksilta. 1900-luvun alkuvuosina rakennusta tultiin ihmettelemään läheltä ja kaukaa.
Rotterdamilaisesta hengestä kertoo myös se, että suurta vihreää nostokurkea muistuttava, käytöstä poistettu teräksinen rautatiesilta Hef on jätetty paikalleen nostalgisista syistä. Melkeinpä missä tahansa muualla silta olisi purettu äkkiä pois jokimaisemaa pilaamasta. Rotterdamissa kuitenkin muistetaan, mistä kaupungin vauraus ja henki tulee: asemasta liikenteen ja tavarankuljetuksen solmukohtana. Ja onhan Hef-sillassa tiettyä tarkoituksenmukaisuudesta johtuvaa jyrkkää eleganssia.
Rotterdam onkin pyrkinyt kiillottamaan kuvaansa matkailijoiden silmissä, ja siinä yrityksessä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi antaa hyvän alun. Kulttuuripääkaupungivuoden pääteema on "Rotterdam is many cities" - Rotterdamissa on monta kaupunkia. Mainoslause ei pyri tyydyttämään kaikkia ja muuttamaan Rotterdamia Amsterdamin kaltaiseksi turistinähtävyydeksi. Päinvastoin. Kaupungin matkailuesitteissä jopa vinoillaan keskivertoturistin kustannuksella: "Varo tavallisia turisteja, jotka eivät kykene toimimaan säkenöivässä Rotterdamissa yhtä hyvin kuin sinä". Rotterdam haluaa mainostaa itseään nuorekkaana, dynaamisena ja räjähdysherkkänä, vertailukohtana matkailukaupunki Amsterdamille. Amsterdam on tuttu ja turvallinen, jopa tylsä, kuten tietää jokainen, joka on satojen muiden turistien kanssa mittaillut Damrakia tai punaisten lyhtyjen alueen katuja.
Eräs syntyperäinen rotterdamilainen sanoikin ivallisesti: "Amsterdamissa ei ole mitään, mitä ei Rotterdamissa olisi, paitsi kaikkialle tunkeutuvia ja oksentelevia amerikkalaisia turisteja."
Juhannuksena pidetty ensimmäinen eurooppalainen biseksuaalien konferenssi aloitti Rotterdamin kulttuuripääkaupunkiohjelmaan kirjatun kymmenen päivän tapahtumaryppään Rotterdam Roze - Vaaleanpunainen Rotterdam, jonka pääteema on "Different Identities", erilaisia identiteettejä.
Teemalla halutaan korostaa etenkin sitä, että seksuaalinen identiteetti ei tarkoita koko identiteettiä. Oli ihminen bi, lesbo tai homo, hänellä on seksuaalisen identiteettinsä lisäksi myös muita identiteettejä. Etninen, uskonnollinen, kielellinen, ammatillinen tai harrastuksellinen identiteetti on usein seksuaalista identiteettiä tärkeämpi ja heteroseksuaalien ollessa kyseessä näin yleensä aina onkin. Status seksuaalisen vähemmistön jäsenenä on yleensä kuitenkin niin leimaava, että valtaväestön silmissä bi, lesbo tai homo leimautuu yleensä vain biksi, lesboksi tai homoksi, etnisestä taustasta, ammatista, kielestä tai harrastuksista riippumatta. Rotterdam Rozen teema onkin sen vuoksi erityisen tärkeä. Identiteettien kirjon tuominen esiin onkin kenties Rotterdamissa erityisen helppoa ja näkyvää, sillä monikulttuurisessa puolentoista miljoonan ihmisen kaupungissa erilaiset identiteetit ja elämäntavat tulevat hyvin esille.
Pitkän siirtomaavaltakauden takia Alankomaat on kasvanut monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi, ja Rotterdam käyttääkin monikulttuurista imagoaan hyväkseen kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassaan. Toukokuussa pidettiin maailmanmusiikkifestivaali ja heinäkuussa omia festivaaleja ja paraateja pitävät mm. Rotterdamin karibialaiset ja kiinalaiset yhteisöt. Myös arkkitehtien ja jonglöörien omat "alakulttuurit" kokoontuvat juhlimaan kulttuuripääkaupunkivuotta.
Rotterdamissa näkyy erilaisten alakulttuurien koko kirjo. Homo- ja lesboyhteisön olemassaolo on tietysti itsestäänselvyys. Rotterdamissa on myös elinvoimainen alternative-elämä, ja se on esimerkiksi hollantilaisen rythm&blues-elämän keskus. Myös goottiyhteisö elää ja voi hyvin: suomalaisgootti tuntisi olonsa Rotterdamissa yhtä kotoisaksi kuin Helsingin asematunnelissa. Binnenwegit, Oude ja Nieuwe, ovat erilaisten alakulttuurien yhteinen paikka, jossa kohtaavat marokkolaiset nuoret miehet, skinheadit, pilvipäät ja rockabillypojat.
Kulttuurien yhteiselo ei monikulttuurisuus-iskusanasta huolimatta ole kuitenkaan sujunut täysin kitkatta. Avioliiton tultua loppukeväästä mahdolliseksi myös samaa sukupuolta oleville pariskunnille, Alankomaiden keskeisten islamilaisten yhteisöjen imaamit ottivat voimakkaasti kantaa avioliittomahdollisuutta vastaan ja puhuivat homoseksuaalisuudesta yhteiskunnan rappioittajana - hyvin samanlaisin äänenpainoin ja sananvalinnoin kuin suomalaiset "homoliittoja" vastustavat uskonnolliset piirit. Ihmiset raivostuivat imaamien puheista, joita pidettiin perustavanlaatuisesti alankomaalaisen yhteiskuntaihanteen vastaisina. Imaamit joutuivat perumaan puheitaan, mutta ne osoittavat, että monikulttuurisuus ei tarkoita täydellisen harmonista rinnakkaiseloa. Vaikka Hollannissa on kenties helpompaa elää homo- tai biseksuaalina kuin Mugaben Zimbabwessa, mistään pervoparatiisista ei silti ole kyse.
Monet julkiset yhteisöt ja instituutiot ovat olleet aktiivisina järjestämässä Rotterdam Rozea ja suunnittelemassa nimenomaan seksuaalisiin vähemmistöihin liittyvää ohjelmaa. Rotterdamin kaupunginvaltuusto on pormestarinsa johdolla toivottamassa homo-, lesbo- ja bimatkailijoita erityisen lämpimästi tervetulleeksi Rotterdamiin kulttuuripääkaupunkivuonna. Aktiivisuudella on haluttu osoittaa tukea seksuaalisille vähemmistöille ja toimia avoimesti suvaitsevaisuuden puolesta. Paikalliset teatterit, kirjastot ja museot ovat ottaneet kesäohjelmistoonsa näyttelyitä ja performansseja, joiden voi olettaa erityisesti kiinnostavan matkailijoita, jotka tulevat Rotterdamiin nimenomaan Rotterdam Roze -tapahtuman vuoksi. Esimerkiksi Euroopan suurimmaksi itseään väittävä kirjakauppa Donner järjesti viikon mittaisen teemanäyttelyn seksuaalisuudesta. Elokuvateatterit ovat ottaneet erikoisohjelmistoon seksuaalisuutta käsitteleviä elokuvia, kuten ranskalaisen kohuelokuvan Pane mua ja ruotsalaisen teinilempileffan Fucking Åmål. Tapahtumia on Gay Skate rullaluistelutapahtumasta Sing Along -homokuoron esiintymiseen. Rotterdam Roze huipentui kesäkuun viimeisenä päivänä järjestettävään suureen paraatiin - 30.6. kun on Alankomaiden valtakunnallinen Vapautuspäivä.
Homo-, lesbo ja bielämää Rotterdamista löytyy kuitenkin myös Rotterdam Roze -tapahtuman päätyttyä klubeilta, ravintoloista - ja saunoista. Yleinen sauna nimeltään "Sauna Finland" ei kuitenkaan taida tarjota ihan samanlaista kokemusta kuin oululaisen kerrostaloyhtiön yleinen sauna...
Jenny Kangasvuo
Tekstit ~ Blogit ~ Kuvat
Sisällys ~ Päivitykset